top of page
Search

Talon historiikki

Nyt Purkutalo22-näyttelyä on noin kuukausi jäljellä. Eikä tuleva kuukausi ole pelkästään näyttelyn viimeisiä vaiheita, vaan myös itse talon, joka näyttelyn mahdollistaa. Tannerinkatu 5:ssä sijaitseva Vesala puretaan tulevana syksynä.

Kuvassa pienen huoneen oikeanpuoleiselle seinälle öljypastelleilla kirjoitettu lyyrinen yksityiskohta Anni-Maaria Leppäsen teoksesta “Jäähyväiset”.


Postuumit kiitokset talon rakentajalle Esa Rantalalle (s. 1929). Talo valmistui vuonna 1964 Rantalan ollessa kolmissakymmenissään. Rantala kai asui talossa aina 9.9.1999, siis kuolemaansa, asti. Rantala osoittautuu hänestä saatavilla olevan tiedon perusteella aktiiviseksi henkilöksi. Tätä luonnehdintaa tukien Kankaanpään Seudussa 13.9.1999 julkaistu Esa A.W. Rantalan kuolinilmoitus kertoo hänestä seuraavaa:


”Esa A.W. Rantala oli monen toimen mies. Hän ehti työuransa aikana työskennellä niin Kankaanpään silloisen kunnan kuin seutukunnan ammattikoulukuntainliitonkin palveluksessa eri tehtävissä.

Esa A.W. Rantala osallistui luottamusmiehenä usean kunnallisen toimielimen työskentelyyn edustaen sosialidemokraatteja.

Aktiivisena ihmisenä Esa A. W. Rantala osallistui useiden yhdistysten toimintaan. Nuorempana hän oli mukana innokkaasti urheilutoiminnassa. Pesäpallo on yksi hänen mielilajeistaan, jota hän pelasi aikanaan itse, mutta osallistui myös seuratoimintaan sen hallinnossa. Hän toimi pitkään Kankaanpään Mailan pesäpallon pääsarjan otteluiden johtajana.

Liikuntaharrastus säilyi kuntoilun muodossa Esan ohjelmassa myös eläkepäivinä. Hän kävi mielellään uimassa ja pyöräilemässä. Musiikkiharrastus oli myös lähellä Esa A.W. Rantalan sydäntä. Hän soitti harmonikkaa Kankaanpään Kapelli-yhtyeessä ja lauloi paikallisessa mieskuorossa.

Viime vuosien aikana Esa A.W. Rantala innostui matkailusta. Hän ehti kiertää maailmaa sen kymmenissä eri maissa. Matkakohteet hän valitsi usein niiden eksoottisuuden perusteella.”

Asuinvuosien jälkeen talossa on toiminut päihdetoipujien Kankaanpään A-kilta, joka on muuttanut Hirvikankaantielle, sekä Petäjäopisto. Kun tarkastelee talon pohjapiirustuksia, kertovat tilojen muuttuneet nimitykset eri vaiheista. Talon ruokasali-olohuoneesta on tullut luokkahuone-työtila. Kaikki makuuhuoneet ja sauna ovat muuttuneet varastoiksi ja pesutilat keramiikanpolttotiloiksi uuneineen.




Talon kartta löytyy ruokailu-olohuoneen pitkän seinän oikealta laidalta osana Leevi Kämäräisen kollaasia "PÄIVÄÄ ETTÄ PÄTKÄHTI".



Keramiikka-ajoista kertovat myös ajoittain tontilta löytyvät saviesineet, kuten harmaa suippo lehti autotallissa ja punasaviset osaset hiekan ja maatuvien lehtien joukossa terassin vieressä. Pihalla seisseestä vajasta on jäljellä lähinnä lattialaudoitus ja oven paikasta muistuttava astinlaatta.


Vierailipa näyttelyssä kerran eräs talon entinen henkilökuntalainen Petäjäopiston ajoilta. Nähtyään tilat tyhjinä keramiikanpajan aikaisesta kalustosta kertoi hän paikan näyttävän niin kovin pieneltä verratessa siihen, kuinka paljon tavaraa sinne saikaan mahtumaan.

31 views0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page