Sattuipa SAMK Kankaanpään taidekoulu saamaan lahjoituksena kasan tuomipuuta noin vuosi takaperin. Tuomelle ei löytynyt silloin veistäjää, minkä seurauksena pino odotti ottajaansa, saaden vihdoin pestin Purkutalolta. Kuuleman mukaan tuomi ei tuota kovin paljon lämpöä palaessaan, joka lienee yksi syy lahjoitukselle. Veistäessä tuomi ilmenee varsin pehmeäksi.
Purkutalon Puupajassa tuomesta syntyy erilaisia hahmoja, joiden ulkomuodolle on tyypillistä karikatyyrimäisyys ja vain vähän käsitelty materiaali. Käsittelemättömän pöllin muodot antavat ideoita. Tällä tavalla edeltävän kuvasarjan hahmo sai alkuperäisestä luonnoksesta poikkeavat kasvonsa. Kokematon veistäjä saa arvailla puun käyttäytymistä. Joskus liitos pitää, joskus se levähtää. Lohjennut kohta saa lisää puutappeja ja -paloja sekä liimaa päälleen, mikä tuo teokseen kyhäelmän tuntua.
Näyttelyvierailta kerättyjä näkemyksiä: tuhatjalkainen, joutsen, hevonen, lehmä ja Hiiden hirvi. Kaiken työskentelyn ollessa julkisella saattavat erilaiset työvaiheet antaa erilaisia ajatuksia katsojalle.
Kalle Pienmäki
Kuvataideopiskelija
Comments